Raaska-suku sukuseura

Antti (Anders) Raaskalla oli kestikievari Käkisalmen tien varrella Kangaspellon jälkeen, 1,5 peninkulman päässä Kuusaassa. Hänellä oli apunaan kyydinpidossa koko Kuusaan kylä. Tuolloin, 1600-luvun puolivälissä sanottiin, että vain rikkaimmat talonpojat tulivat kysymykseen majatalon isäntiä määrättäessä.

 

Anders Anderssin poika Raaska muutti 1600-luvulla poikiensa Jöran, Thomas, Matz ja Hindrich kanssa Muolaaseen. Kohta muuton jälkeen Matz ja Hindrich muuttivat Joutsenoon. Hindrich oli ratsumies.
Matz on Joutsenon sukuhaaran esi-isä.

 

Muolaaseen jääneet Raaskat ovat Muolaan Uudenkirkon, Äyräpään ja Sakkolan sukuhaarojen esi-isiä.

 

Suvun alkutaivalta

 

Vanhin tieto Raaska-suvun esi-isistä on Ruotsi-Suomen kuninkaan Kustaa Vaasan ajalta, jolloin ensimmäisessä maakirjassa 1541 on mainittu Raaska-nimisiä tilallisia. Juvan Vesikansan neljänneksestä on kirjattu Antti Raaska 1541. Pellosniemen Halilasta Nicolaus Raaska 1546. Lisäksi Huittisten talvikäräjien pöytäkirjassa on nimi Per Raaska vuonna 1551.

Raaska nimen alkuperästä ja esiintymisestä eri alueilla on useita tietoja. Väinäjoen suulla on 1254 esiintynyt nimet Razico ja Razice. Ruotsissa on Raaska nimen lisäksi esiintynyt muunnoksia. Rasek, Raseke, Raske ja Raaske. Ainakin nimi Rasek on alkujaan germaaninen miehen nimi. Savonlinnan läänin veroluettelossa on 1500-1uvu11a esiintynyt seuraavat Raaska nimen muunnokset; Raska, Raske Rasku ja Rasan.

Stobovan rauhan jälkeen 1617 Käkisalmen lääni ja Inkeri siirtyivät Ruotsi-Suomen hallintaan. Rajan siirtyminen itään mahdollisti Ruotsi-Suomen alueelta muuttamisen uusille asuinalueille. Syy muuttoliikkeeseen vallatuille alueille oli varmaan myös sotilaallinen. Sotatoimien aikana taloista "nostettiin" miehiä.

Anders Anderssin poika Raaska muutti 1600-luvulla poikiensa Jöran, Thomas, Matz ja Hindrich kanssa Muolaaseen. Kohta muuton jälkeen Matz ja Hindrich muuttivat Joutsenoon.
Hindrich oli ratsumies. Matz on Joutsenon sukuhaaran esi-isä. Muolaaseen jääneet Raaskat ovat Muolaan uudenkirkon, Äyräpään ja Sakkolan sukuhaarojen esi-isiä.

 

Vanhimpien esi-isien vaiheista on hyvin niukasti asiatietoa, mutta jotain tallennettua tietoa on löytynyt.
Käkisalmen tien varrella Kuusaassa oli Antti Raaskalla kestikievari. Hänellä oli apuna kyydinpidossa koko Kuusaan kylä ( 1649). Johan Raaska kuoli 30.10.1743. Hänet haudattiin Muolaan kirkon alle. Petter Raaska vuokrasi Ericus Romun kanssa 1750 maatilan Pölläkkälästä ja näin tapahtui Raaska-suvun siirtyminen Pölläkkälään.

 

Raaska-suku on jättänyt jälkensä myös eri paikkakuntien nimistöön:

• Raaskansuo on Ruotsissa lähellä Nyskoga Digerbergiä

• Raaskanluoto on Paakkolankosken yläjuoksulla

• Raaskanluoto on myös Pölläkkälän Suurmäen kohdalla Vuoksessa

• Raaskalampi on Joutsenon Pätilässä

• Raaskantie on Hollolassa.

 

Myöhemmät tutkimukset tarkentavat ja saattavat myös muuttaa tämänhetkistä tietoa Raaska-suvun vaiheista.